Karri Ollila

Maallistuneen Euroopan menestys pohjaa kristilliseen kulttuuriin

Euroopan menestys perustuu kritillisyyden muovaamaan kulttuuriin. 

Uskontoa ja politiikkaa ei pidä sotkea. Tämä tarkoittaa, että maallisia päätöksiä ei tule perustella henkilökohtaisella vakaumuksella eikä vakaumusta tule käyttää poliittisten päämäärien edistämiseen. Eurooppalainen ajattelutapa ja koko kulttuuri on kuitenkin kristillisen ajattelun kyllästämä eikä sitä pidä kieltää tai väheksyä. Kristilisessä opissa on  perustavanlaatuista viisautta, jota monista nykytrendeistä puuttuu. 

Arvopohjaamme perustukset ovat kunnossa ja ne on pidettävä kunnossa. Kristillisyyden peruja ovat poikkeukselliset ja radikaalit asiat, kuten luottamus, toden puhuminen myös toisuskoiselle, anteeksianto,  vastustajan kunnioitus, työnteko, sekä viljely ja varjelu.  Viljelyn ja varjelu tarkoittaa, että metsämme ja peltomme eivätole herran hallussa, vaan ihminen ottaa vastuun tekemisistään. Anteeksianto on eurooppalainen erikoisuus:  koston, kyttäämisen, kunniaväkivallan ja rankaisun kulttuuria ei pidä päästää keskuuteemme.  Viimeaikainen suuntaus on väheksynyt luottamuksen ilmapiiriä: jokaista käteisen rahan haltijaa epäillää rahanpesijäksi tai rikolliseksi, ja todistustaakka on siirtynyt syyttömälle. 

Kristilliseen arvopohjaan perutuva eurooppalaisuus on puolustamisen arvoista. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Käännän toisen kappaleen viiseisen lauseen uuteen muotoon, jolloin se kuvaa totuutta paremmin:

"Ateistisessa opissa on perustavanlaatuista viisautta, jota monista uskonnoista puuttuu."

Olen samaa mieltä siitä, että uskontoa ei tule ottaa mukaan politiikkaan.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Jumaluskon puuttuminen ei tosin ole mikään oppi.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Onhan ateismikin uskonto. Se vain uskoo siihen, että Jumalaa ei ole olemassa. Kukin uskokoon mihin haluaa, lopussa sitten nähdään miten asiat on. Sitä kun ei käsittääkseni ketään tiedä, mitä ihmiselle kuoleman jälkeen tapahtuu?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #7

Itseasiassa se tiedetään mitä ihmiselle tapahtuu.

Yleensä joko madot syö tai tuhkataan se raato.

Sitten jos uskoo johonkin metafyysisiin asioihin että kuoleman jälkeen olisi jotain ihmisen tietoisuudelle tarjolla, jotain "sielu" käsityksiä niin sitten ei tiedetä. Mistään metafyysisitä asioista ei ole mitään havaintoja että olisivat sitten uskonvaraisia.

Siellähän voi olla joku kahdeksankätinen jumala odottamassa. Tai jos uskoo Jeesukseen niin voikin joutua helvettiin jos juutalaiset olikin oikeassa. Mistäs tietää.

Itse koen eläväni kohtalaisen turvallisesti olemalla agnostikko niin ei sitten ainakaan valitse väärin. Ateismiakin on helppo ymmärtää että pessimisti ei pety.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Pitäisi sitten ottaa mallia kiinasta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Karri, mukava tapaaminen Kemijärven Supermarketin edessä pääsiäislauantaina.

Parasta menestystä vaaleissa,

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

"Kristilisessä opissa on perustavanlaatuista viisautta, jota monista nykytrendeistä puuttuu."

Varmasti on löydetty hyvää todellisuudesta, myös kristillisyydeksi nimetyiltä juurilta.

Todellisuus hyvänä on löydettävissä ihmiselle. Tietyllä tapaa kyseessa on kuin tiede. Eroja voi olla, tosin eroja voi olla vaikea eritellä. Silti jotenkin samaa.

Jokin omistajakeskeisyys tässä tökkii. Jokaisella on jotain hyvää, ja se on niin omaa. Viimein se nähdään, kun tarve tulee ottaa eroa siihen pohjaan, joka on hyvä.

Oikeastaan, eriytymisissä nähdään, että samaan voidaan viitata. tietyssä määrin, mutta ei kokonaan, koska pesäeroa on haluttu, tai halutaan jotenkin selkeästi, ja käytännön voimalla, mikä on päättelyssä otettava isosti huomioon, vaikka linja-erot voisikin nähdä naurettavina.

Elämää ihmiskunnan osaltakin voi nähdä eriytymisenä. Siten kaikki yhdessä viittaa parhaiten juurille, ei jokin tietty osa kokonaisuutta, joka käytännössä ei ota kaikkia yhteisen katon alle.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Itsehän uskon Kristukseen, mutta pysyn erossa uskovaisista.

Käsittääkseni euroopan menneisyys on hyvin pitkälti ns. ristiretkien varassa.

Mietinkin usein, että mitä yhteistä on murhatyöllä ja valtionkirkoilla ja Kristuksella?

En todellakaan toivo, että tällaiset "kristilliset arvomaailmat" palaisivat eurooppaan.

Toivotko sinä Karri vai onko sinulla jokin epäselvyys siinä, etteikö valtionkirkot tehneet historian yksiä suurimpia murhatöitä?

Samanlainen logiikka on homojen vainoamisessa, abortin tekijöiden vainoamisessa ja mitä nyt uskovaiset keksivätkään tilaisuuden tullen: etsiä jotain ketä syytellä synneistä.

Kristuksen opit olivat hyvin yksinkertaisia. Olisi hyvä jos itseään kristityiksi kutsuvat voisivat opiskella ja ennenkaikkea pyrkiä noudattamaan näitä asioita sensijaan, että yritetään pakottaa Suomen yhteiskuntaan juutalaista lakia.

Hepr. 12:14

Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;

Ps. Abortin tekohan ei raamatussa ole edes määritelty rikokseksi lainkaan. Silti siitäkin nämä "kristityt" uskovaiset julkisuudessa kuten Räsänen ja Soini saarnaavat murhana: häpäisten Jumalan nimeä.

Se muuten on kuolemansynti eli kuolemanrangaistus juutalaisessa laissa: pilkata Jumalan nimeä. Sitä voisi jokainen itseään kristityksi tituleeraava miettiä seuraavan kerran, ennenkuin foorumeilla tai muuallakaan saarnaa "tulkintojaan".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset